Muutos | Jussi Vento | 4.4.2016

Huoltoasema – suomalaisten henkinen koti

Vielä joskus suomalainen huoltoasema oli kuin toinen olohuoneemme, ja olennainen osa suomalaista sielunmaisemaa. Mutta miten on tänä päivänä, ja tulevaisuudessa?

“Kun sai nin halvalla.” Tämä oli Sulo Vilénin vastaus vaimolleen ostettuaan huoltoaseman. Ja sama vastaus toimi hänellä monen muunkin kyseenalaisen hankinnan, kuten hinausauton, kohdalla. Kyse on tietenkin eräästä suomalaisten rakastetuimmasta televisiosarjasta kautta aikain, Tankki täyteen -komediasarjasta. Neil Hardwickin ohjaama komedia kertoi suomalaisen huoltoaseman arjesta ja oli tilannekomiikkaa parhaimmillaan, mutta kyse ei ollut vain huumorista. Sarja pureutui syvälle suomalaisuuden ytimeen ja olemukseen. Hardwickin omien sanojensa mukaan huoltoasema kuvasti hänelle laajemminkin suomalaisuuden sielunmaisemaa.

Emme puhu siis vain polttoaineen jakelusta vaan jostakin merkittävämmästä. Puhumme ihmisestä itsestään. Puhumme suomalaisen ihmisen henkisestä kodista ja suomalaisuuden näyttämöstä, johon mahtuu niin suurta komediaa kuin murskaavaa tragediaa. Kukapa voisikaan unohtaa Ala-Tikkurilan Shelliä ja yksinäisen lääkärinlaukun tapausta.

Huoltoasemien erittäin tiivis historia

1900-luvun alun Yhdysvalloissa oli noin 20 miljoonaa hevosta ja vain noin 4000 autoa. Nykyisten taukopaikkoijen ja huoltoasemien tilalla olikin pääasiassa hevostalleja. Bensaa myytiin aluksi apteekeissa ja kioskeissa.

Suomen ensimmäisillä huoltoasemilla 40-luvulla asiakas oli kuin kuningas. Sinut vastaanotti hymyssä suin innokkas asiakaspalvelija, joka heitti kättä lippaan ja tokaisi:”Hyvää päivää, paljonko saisi olla?”.

Suomalaisten huoltoasemien kultakausi alkoi 60-luvulla kun henkilöautojen tuonti vapautettiin ja suomalaisten autokanta kasvoi. Tällöin Suomeen alkoi hiljalleen rakentua ennennäkemättömän laaja huoltoasemaverkosto.

Muistan kun yksi tuttu kuljettaja kurvasi erään huoltoaseman pihaan ja särki aseman katoksen. Auto kärsi pieniä vaurioita, ja katos meni kappaleiksi. Illalla kuljettaja tuli terminaalin pihaan, ja isäntä odotteli pihassa. Kuljettaja otti avaimet, antoi ne isännälle ja sanoi että lopettaa rekkahomman kokonaan kun sattui tällainen vahinko. Isäntä tokaisi, että ”Se on sellainen homma, että sinä et enää ikinä aja siihen katokseen. Jos minä nyt palkkaan jonkun toisen kuskin, niin se ajaa varmasti siihen katokseen”. Lopputiliä ei tippunut, ja kuljettaja sanoikin minulle jälkikäteen, että isännällä oli todellista viisautta.

Kulta-aikana, 60- ja 70-luvuilla, paikallinen huoltoasema oli paljon enemmän kun vain polttonesteen jakelija. Erityisesti maaseudulla niistä muodostui sosiaalisen elämän keskuksia ja kohtaamispaikkoja. Parhaimmillaan ne olivat kuin kylän toinen olohuone. Kaupat menivät viideltä kiinni ja huoltoasemat olivat auki jopa yhdeksään asti illalla.

Uudenlainen arkkitehtuuri toi myös suomalaiseen miljööseen jotain täysin uutta. Kirkkaat valot loistivat kutsuvasti illan hämärässä ja houkuttelivat paikalle sekä kylän asukkaita että satunnaisia ohikulkijoita. Kirkonkylissä huoltoasemista tuli jopa merkittävimpiä rakennuksia kirkon, kaupungintalon ja nuorisoseurantalon ohella.

Huoltoaseman baari

Vuonna 1970 Suomessa oli 2200 huoltoasemaa. Itsepalvelukäytäntö alkoi yleistymään Suomessa 70-luvun alkupuolella. Yhä harvemmin pihalla oli enää innokasta asiakaspalvelijaa toinen käsi lipassa ja toinen käsi bensapumpulla.

Vuosien saatossa huoltoasemat ovat muuttuneet kohtaamispaikoiksi, joissa autojen sijasta huolletaan ihmisiä. Pelkällä bensalla ei vain enää pärjää. Kun autoista kehittyi entistä parempia ja monimutkaisempia, eikä niiden huollattaminen ollut enää yhtä helppoa kuin aikaisemmin, alkoi korjaamoiden tarve laskea huoltoasemien yhteydessä. Pienten paikallisten huoltoasemien loppu alkoi häämöttämään 90-luvulla. Etenkin lamavuosina miehitetyt asemat alkoivat muuttua kylmäasemiksi. Entistä enemmän paikallisten, pienten putiikkien tilalle alkoi muodostumaan isoja, kaupallisia ostoskeskuksia.

Unelmien taukopaikka

Kun puhutaan taukopaikoista niin jokaisella on oma suosikkinsa, ja omat syynsä miksi jokin paikka nousee ylitse muiden. Harvemmin syynä on pelkästään polttoaineen jakelu vaan yleensä kyllä täytyy sukeltaa syvemmälle ihmisen kokemukseen ja aistimaailmaan. Oli kyse sitten vaikkakin vain kahvista ja pullasta.

Mikä on suomalaisten ’henkisen kodin’ tila tänä päivänä? Huoltoasemien lisäksi suosittujen taukopaikkojen listoille mahtuu monenlaista pientä ja paikallista toimijaa kuten kahviloita, kartanoita ja grillejä. Liikenneviraston vuonna 2015 tekemän taukopaikkakyselyn perusteella suomalaisten matkaajien sydämet valloitetaan järvimaiseman ja maistuvan ruoan yhdistelmällä.

Kuljetusalan ammattilaisten näkökulmasta taukopaikoilla on aivan keskeinen rooli työn kannalta: ajo- ja lepoaikasäädösten vaatimien taukojen pitäminen, kuorman tarkistukset, kuormatilojen vaihtamiset ja kuorman siirrot ja poliisin tienvarsivalvonta jne. Raskaan liikenteen taukopaikan tuleekin olla helppopääsyinen, riittävän tilava, tasainen ja varustettu selkeillä opasteilla ja merkinnöillä. Puitteiden pitää siis olla kunnossa, mutta fiiliksellä on toki edelleen merkitystä.

Me etsimme nyt Suomen parasta raskaan liikenteen taukopaikkaa. Kerro oma suosikkisi täällä.

Jaa artikkeli
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  

Keskustele ja kommentoi

kommenttia