Ihmiset ja paikat | Tuuli Peltomäki | 8.2.2017

Tokmanni arvostaa yrittäjähenkistä yhteistyötä

Kaupan alaa on ravisteltu viime vuosina kovalla kädellä, ja kauppaketjut ovat joutuneet muuttamaan toimintamallejaan, sillä kilpailu on entistä kovempaa. Markkinoiden myllerryksen keskellä halpakauppaketju Tokmanni on onnistunut kasvattamaan liiketoimintaansa yhden johtoajatuksen voimin – tee asioita paremmin joka päivä.

Myymälöiden määrässä ja liikevaihdossa mitattuna Suomen suurin ja ainoa valtakunnallinen halpakauppa Tokmanni porskuttaa eteenpäin kokonaisvaltaisen ja yhtenäisen myymäläverkoston, toimivan osto-organisaation ja tehokkaan logistiikan ansiosta. Tokmanni myy laadukkaita kotimaisia ja ulkomaisia merkkituotteita ja on viime vuosina keskittynyt etenkin asiointikokemuksen kehittämiseen ja brändin yhtenäistämiseen. Halpakauppa ei siksi sanana kerro koko totuutta. Sitä mieltä on ainakin Tokmannin toimitusketjujohtaja Sami Vilkki:

– Monesti ihmiset korreloivat sanan ”halpa” laadullisiin tekijöihin, vaikka Tokmannin kohdalla tästä ei ole kyse. Meidän kykymme kilpailla hinnalla pohjautuu tehokkaisiin toimintamalleihin. Arvoketjun tehokkuus aina tehtaalta kuluttajalle saakka luo myös paineita yhdessä tekemiseen ja kehittämiseen. Suosimme pitkiä yhteistyökumppanisuhteita, sillä meille on tärkeää, että kumppaneillamme on syvällinen ymmärrys liiketoiminnastamme.

Kaukokiito vastaa Tokmannin kotimaan kuljetuksista toimittajilta logistiikkakeskukseen ja jakelusta myymälöihin. Yhteistyö on jatkunut jo toistakymmentä vuotta.

Perheyrittäjämäinen kulttuuri pörssiyrityksessä

Tokmanni ja Kaukokiito

Tokmannin logistiikkakeskuksessa Mäntsälässä on samanaikaisesti noin 13 000 eri tuotetta. Sesonkituotteet nostavat määrän vuositasolla jopa 30 000 tuotteeseen.

Tokmannin juuret ovat perheyrittäjyydessä, sillä pääomasijoituskonserni CapManin ja sittemmin Nordic Capitalin lisäksi yrityksen omistajina on toiminut sen lähes 30-vuotisen historian aikana kaksi perheyritystä. Tokmanni on kasvanut 2000-luvulla useiden yritysostojen kautta 162 myymälän ja 3000 tokmannilaisen pörssiyritykseksi, jonka hallinto- ja logistiikkakeskus sijaitsee Mäntsälässä.

– Meillä oli aikaisemmin 12 varastoa ympäri Suomea, mutta volyymimme kasvoi niin suureksi, että monivarastojärjestelmää oli Suomen kokoisessa maassa haastava hallinnoida. Vuonna 2008 kaikki toiminnot siirrettiin Mäntsälään. Volyymien keskittäminen yksinkertaistaa tekemistä, kun voimme keskittyä yhden paikan kehittämiseen. Meillä ei ole omaa terminaaliverkostoa, mutta käytämme siihen tarvittaessa Kaukokiidon verkostoa, Sami kertoo.

Tokmanni listautui Helsingin pörssiin toukokuussa 2016. Pörssiyrityksessä on kuitenkin säilynyt perheyrittäjämäinen kulttuuri, jota Tokmanni arvostaa myös yhteistyökumppanisuhteissaan:

– Kaukokiidossa ei pelata ”virkamieskiekkoa”, vaan hommassa on yrittäjähenkisyyttä ja maanläheisyyttä, ihmiset ovat sitoutuneita ja meidän asiamme otetaan omiksi asioiksi. Kaukokiidon tapa toimia kohtaa omien arvojemme kanssa, Sami pohtii ja jatkaa:

– Olemme vuosien saatossa kilpailuttaneet logistiikkapalvelujamme useaan otteeseen ja Kaukokiito on aina pystynyt vakuuttamaan – tekeminen ja kustannukset ovat kunnossa.

Harva kelluu paikallaan

Tokmanni Sami Vilkki

Tokmannin toimitusketjujohtaja Sami Vilkin mukaan Tokmannin kyky tarjota edullisia tuotteita on seuraus myymäläverkoston, hankinnan, toimintamallien, järjestelmien ja toimitusketjun jatkuvasta kehitystyöstä.

Viime vuosina vallalla ollut ”smart shopping” -trendi kasvaa edelleen – kuluttajat ovat entistä valveutuneempia siitä, kuinka paljon he käyttävät rahaa hyödykkeisiin. Trendi on Tokmannille suotuisa, sillä ketjun edullinen hintamielikuva oli olemassa jo ennen kuluttajien ostokäyttäytymisen muutosta. Tokmanni ei kuitenkaan tuudittaudu tilanteeseen:

– Jos erehtyy jäämään laakereilleen lepäämään, voi käydä huonosti. Kaupan alalla kilpailu ei tule helpottumaan, vaikka nimiä häviää kartalta. Seuraamme tarkasti, mitä kilpailijamme tekevät, ja he seuraavat meitä. Harva kelluu paikallaan, menet aina joko ylös- tai alaspäin, Sami muistuttaa.

Myymälöiden lisääntyessä ja tavaravirtojen kasvaessa Tokmannin onkin jatkuvasti pohdittava uusia kehitysaskeleita toiminnan tehostamiseksi. Viime vuonna Tokmanni ja Kaukokiito loivat yhteistyössä mallin, jossa Tokmanni hyödyntää aiempaa enemmän Kaukokiidon terminaaliverkostoa etenkin sesonkiaikaan. Esimerkiksi viime syksynä noin 3000 kynttilälavaa ajettiin Mäntsälästä Kaukokiidon Lempäälään varastoon. Siellä ne lajiteltiin myymäläkohtaisesti ja jaettiin terminaaliverkoston kautta myymälöihin kolmen päivän sisään niiden saapumisesta varastolle. Myymäläverkoston laajentuminen ja volyymin kasvu lisäävät samalla tiedonkulun merkitystä, ja kuljetusaikataulujen seuraaminen korostuu.

– Käymme myymäläkohtaisesti läpi jakelun onnistumista, ja yhteistyöhön kuuluu jatkuva palvelunkehitys. Myös yöjakeluiden määrä on kasvanut, Sami kertoo.

Tokmannin ja Kaukokiidon välisessä yhteistyössä on viime vuosina keskitytty myös sähköisten yhteyksien kehittämiseen. Yhteinen tahtotila on integroida Tokmannin ja Kaukokiidon järjestelmiä yhä tiiviimmin toisiinsa.

– Meille on tärkeää, että tekeminen on järkevää ja mielekästä molemmin puolin. Yhteisten vuosien varrelle on mahtunut paljon ja yhdessä olemme kehittäneet toinen toistemme toimintatapoja, Sami päättää.

Keskustele ja kommentoi

kommenttia